Tänään maailma kietoutui varjoon, en nostanut päätäni aamuun.
Sammuivat lyhdyt reunalla ja hän katosi.
Tummat onkalot hengittivät myrkkyä
Lykkyä tykö, lapseni.
Jossain kaukana oli toinen maa.
Ehkä me kuuluimme sinne.
System. out. println("Minne käynkin maailmassa, sinä olet hoitamassa. ");
System.out.println("Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen.");
Me nauroimme kuin humalaiset, juopuneena sateesta ja nuoruudesta.
Maailma oli hetken niin kaunis.
Hiljainen, rauhallinen, kuin nukkuva lapsi.
Unen siivet kruununa hiuksillaan.
Ja minä, minä hölmö, minä annoin periksi
Arpiselkäinen nainen tuntee salaisuuteni, pienimmänkin.
Hän yksin on minun jumalani.
Minun kultainen vasikkani.
Arpiselkäinen naiseni.
Kommentit