Päivää ihmiset!

Kukaan tuskin koskaan eksyy tänne. Ei sillä niin väliä. Jos harhailettekin tänne, suosittelen kääntymään pois. Täällä ei ole mitään kiinnostavaa. Vain minä. Minä ja sivun valkoiseen tyhjyyteen loppumattomasti kolisevat sanat, minä ja pelkoni, jolta en pääse pakoon. En muista unestani kuin suolan tuoksun, naisen punaiset hiukset ja veitsen hänen kädessään, sen miten unissani en pelkää. Haluaisin vain nukahtaa. Veri on niin kauniin punaista, mutta tahraa. No niin, kääntykää jo pois, tiedätte jo millainen  olen, ette te halua kuulla minun ajatuksiani.

Hyvästi!