Rakastaisitko minua enemmän, jos lakkaisin olemasta?
Olit hiipinyt pois yön pimeydessä, jättänyt minut yksin nukkumaan.
Minä olen aina niin lähellä ruskeaa maata ja kuolemaa.

Rakastaisitko minua enemmän, jos paljain jaloin tanssisin peltikatolla kuin valtava sadepisara?
"Sade on enkelten kyyneliä," kuiskaa nuori äiti. 
Hän puhuu säästä kauniimmin kuin me toisistamme.

Rakastaisitko minua enemmän, jos en olisi vannonut lähteväni?
Olet myöhässä, liian myöhässä.
Minä olen aina niin lähellä unelmiani ja Tuonelaa.